Aivan uskomatonta huomata, miten seura tekee kaltaisekseen. Aloittipa ihminen opintonsa missä tahansa, hän alkaa muistuttaa vanhempia tieteenharjoittajia hyvinkin nopeasti. Kauppatieteiden opiskelijat on helppo ottaa esimerkiksi, kun puhutaan kauluspaidoista ja läppäristä. Niin ja onhan itseään kunnioittavalla kylterillä aina mukanaan kauppalehti.

Ja sitten se ikuinen, aina niin luotettava, poikkeus. Jokaiseen sakkiin tuppaa sitten eksymään aina joku, joka ei suostu pukeutumaan ja käyttäytymään siten, kuin muu yhteisö odottaisi. Todella virkistäviä väriläiskiä.

Jos täytyy pukeutua samoin ja käyttäytyä samoin, niin onko meillä myös samanlaiset tavoitteet? Pyrimmekö samanlaisiin päämääriin? Päämääräthän eivät ole suoraan ulospäin nähtävissä. Kun ihmiset kertovat tavoitteistaan meille, meidän on helppo samaistua näihin tavoitteisiin ja alkaa tavoittelemaan niitä, ikäänkuin omamme olisivat olleet huonompia ja saavuttaisimme täydellisen onnen onnistumalla täyttämään toisen ihmisen tavoitteet häntä paremmin.